Syö mitä otat, ota mitä syöt!

Viime keväänä nuukuusviikolla järjestimme koulussamme ruokailun seurannan. Oppilaat toimivat seuraajina kirjaamalla ylös, kuinka moni tyttö ja poika ruokaa jätti, mitä ruokaa jätti (pääruokaa, lisuketta, leipää) jne. Keittiöllä punnittiin syntyneen lounasjätteen määrä päivittäin. Jätettä syntyi 8,5 kilosta 23 kiloon Yhteensä koko viikon saldo oli 78,5 kg!

Keittiöllä suoritetun ruokalajiin perustuvan laskutoimituksen tuloksena ilmeni, että maanantaina jätettiin ruokaa eniten eli 23 kiloa, joka tarkoitti 139 kanakeittoannosta. Tiistaina 17 kg eli 68 annosta kinkkukiusausta meni biojäteastiaan. Keskiviikkona jätettiin 10 kg eli 40 annosta pinaattiohukaisia ja muusia. Torstaina 20 kg eli 64 annosta kalaa ja muusia meni hukkaan. Perjantaina biojätteisiin vietiin 8,5 kg eli 34 annosta jauhelihakastiketta ja makaronia

Trendi oli laskeva loppuviikkoa kohti mentäessä – paitsi torstain kala-ateria. Yhteensä hukkaan heitettyjä annoksia oli 345 eli yhtenä päivänä tuolla määrällä olisi ruokkinut ½ ruokailijoista. Hukkaan heitettyjen ruoka-annosten hinnaksi saatiin viikon aikana 168,80 euroa! Jos lasketaan, että kouluviikkoja on vuodessa 38, tämä tarkoittaa 6 414,40 euroa yhden lukuvuoden aikana. Ei mikään pikkusumma ja jokainen voi miettiä, mitä sillä saisi kouluun. Tuo euromäärä on vain vähimmäissumma. Jos otettaisiin mukaan lisukkeet annoshinnan määräytymiseen, olisi hukkaan heitetty rahasumma vielä suurempi.

Viime kevään seurannassa ruokailijoita kirjattiin viikon aikana yhteensä 3235 eli keskimäärin 650 ruokailijaa päivässä. Tarkoittaako tämä sitä, että 9 % oppilaista ei syönyt koulussa? Missä he söivät? Mitä he söivät? Torstaina ruokaili 724 ruokailijaa. Ruokailuseurantamaanantaina kanakeittoa jätti vähintään joka toinen ruokailija. Viikon aikana jättäjien määrä selkeästi väheni, sillä perjantaina jauhelihakastiketta ja makaronia jätti enää 11 % ruokailijoista ja 89 % söi kaiken ottamansa ruoan. Ruokalajilla saattoi tietysti olla vaikutusta.

Viikon aikana ruokaa jättäneistä 59 % oli poikia ja 41 % tyttöjä. Päivien välillä oli eroja. Pojat jättivät useammin pääruokaa kuin tytöt. Tytöillä jätetyssä ruoassa useammin oli lisuketta ja leipää. Saattaa olla, että tytöt myös ottivat useammin ja enemmän lisukkeita kuin pojat.

Olemme suorittaneet lounasruokailun seurannan myös syksyllä 2002. Tuolloin ruokaa jätettiin viikon aikana 94 kiloa ja hinnaksi arvioitiin tuolloin n. 170 euroa eli kiloja oli enemmän, mutta rahaa hukattiin käytännössä saman verran. Onko tästä pääteltävä, että vuosittain meillä on varaa pistää reilusti 6000 euroa Ruskoon vietäväksi biojätteenä. Edellisestä seurannasta on seitsemän vuotta. Jos sama meno on jatkunut tasaisesti koko ajan, se tekee tällä välin 7 x 6000e = 42 000 euroa.  

Esitetyt seurantatiedot kaavioineen ovat nähtävissä ruokalan ikkunassa. Jokainen kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Ruoka on kallista sekä euroissa että muuten. Ei sitä ole tarkoitettu hukkaan heitettäväksi. Siispä – SYÖ MITÄ OTAT, OTA MITÄ SYÖT!!! – hyvällä ruokahalulla tietenkin.

Teksti: Tellervo Palosaari